C50.82 Carcinoma mammae lobulare gradus III l.dx. pT3 (135 mm) N1 (3/15), ER 80-90%, PR 80%, MiB-1 30%, Her-2 +.

maanantai 10. toukokuuta 2010

Haikeutta

Kevät on aina vahvaa muutoksen aikaa ja heräämisiä. Tämä kevät on monella tapaa kuitenkin erilainen aikaisempiin verrattuna. Kesä tulee menemään hoitojen rytmissä ja niiden ehdoilla, joten mitään matkasuunnitelmia ei tässä tule tehtyä. Vaikkakin juuri ennen tätä löydöstä oli ajatuksena lähteä sukuloimaan vähintään pariksi viikoksi Englantiin. Toivottavasti yhteisiä kesiä on vielä edessäpäin, läjäpäin..

Kuten varmaankin kaikkien kuusivuotiaiden äidit, on haikeaa nähdä kun "oma vauva" alkaa olla jo iso ja taidot karttuvat silmissä. Kun viime kesänä otettiin apupyörät väkisin pois poitsun fillarista, niin nyt poika ajeli uuden ison pyöränsä hienosti kaupasta kotiin ja on aloittanut pyöräretket isänsä kanssa. Samalla sitä on tietenkin tosi onnellinen, että on saanut nähdä nämä suuret askeleet, kun tilanne on mikä on ja näitä huonoja uutisia syöpärintamalta nyt kuuluu. Ja sitä on onnellinen siitä, että lapsi on niin monessa suhteessa jo iso ja reipas.

Ei, en ole luovuttamassa, mutta matalapainetta on kyllä havaittavissa. Eiköhän se tästä, nyt on vaan tälläinen hetki.

15 kommenttia:

  1. Voi, noita matalapaineen hetkiäkin varmasti tulee - ja toivottavasti menee.

    Minun pieni, viisivuotias, oppi tässä ihan vasta pyöräileen ilman apurattaita. Olipahan reipas ja mellevä näky. Haikeaa ja samalla niin ihanaa se kasvu.

    Meidän kesäsuunnitelmat heitti taas häränpyllyä. Piti olla kotikesä, mutta miehen työkuviot vaihtu (niitei sitten kai ole ollenkaan vaikka piti olla koko kesä). Joten rahavarojen sallimissa rajoissa voitais ehkä ajatella kotimaanmatkailua. Ehkä. Ikiaikainen kituuttaminen alkaa jo käydä hermoille, kroonikkopotilaan pitkät sairaslomat ja ennenaikainen eläköidyn-ehkä -olotila vetävät pinnan kireälle. Katkeamispistettä hivuttaen. Toivottavasti ei saavuttaen.

    Jep. Kesä kerrallaan. Tai vaikka vain viikko kerrallaan. Kyllä se siitä.

    VastaaPoista
  2. "Haikeaa ja samalla niin ihanaa se kasvu." - Aivan. Toivottavasti teillä asiat järjestyy parhain päin, eikä katkeamispiste lähesty. Kyllä me tästä noustaan.

    VastaaPoista
  3. Kovasti iloista mieltä, hurjasti voimia! Muista kerätä jokaikinen pienikin hyvä hetki, ottaa siitä aarteita talteen! Käytä niitä matalapaineen aikana. Olet mielessä ja ajatuksissa. Elämä on toisinaan ihan käsittämätöntä, ylämäkeä, alamäkeä. Sitä tasaista ei kestä kuin hetki. Sitä tasaista odottaa, siitä osaa jo olla kiitollinen. Koskaan en valita, että elämä olisi tylsää, kun mitään ei tapahdu. "Tylsä" elämä on oikeastaan tavoittelemisen arvoinen...

    VastaaPoista
  4. morjensta
    Heidi kirjoitti hyvin "tylsästä" elämästä - tavoiteltavaa ...
    Oisko nää ilmat kans matalapaineen syytä ? Ovat luvanneet lämmintä, yli 20 heitti mun mies, mahtaako lainkaan pitää paikkansa.
    Ilmoja pidellessä
    pirtsikka

    VastaaPoista
  5. Matalapainetta täälläkin. Mutta kyllä me tästä vielä noustaan, eikö niin?

    VastaaPoista
  6. Kiitän Heidi, pirtsikka ja Kitsune :) Kyllä siitä "tylsästä" elämästä tosiaan osaisi jo olla kiitollinen. Ja kyllä me tästä noustaan!

    VastaaPoista
  7. Lasten kasvamisessa on tuo haikea puoli, kasvavat silmissä. Ja kuinka sitä haluaisikaan tallettaa mieleensä kaikki kauniit muistot ! Se taitaa olla sitä elämän rikkautta, nautitaan siitä !

    Heidin ajatus tasaisen tavoittelemisesta on ihana ! Ja kuulkaas, jos olis koko ajan tasaista, emme huomaisi että on tasaista... Aurinkoa tulossa, odotellaan sitä Tee !

    VastaaPoista
  8. Aurinkoa odotellaan kyllä ja eiköhän se sieltä vielä tule ;)

    VastaaPoista
  9. Muutama auringonsäde ja lämmin ajatus on sinullekin blogissani, käydän kylässä!

    Tämä matalapaineen vaihe on yhteinen ja tuttu -selätetään sitä yhdessä.

    VastaaPoista
  10. Kiitos Tiina :) Kurkattu on ;) Ja niitä auringonsäteitäkin tulikin sitten oikein roppakaupalla!

    VastaaPoista
  11. Matalapaineita on liikkeellä. Oma kontrolli rintarauhaskirurgiassa kesäkuun alussa (voi luoja anna sen olla puhdas) ystävän koepalatus parin viikon päästä (hän on juuri saanut terveen paperit agressiivisen rintasyövän jälkeen) ja muuta ei-niin-mukavaa. Mutta, onneksi aina laakson jälkeen tulee se korkeampi kukkula.

    Voimahalaus!

    VastaaPoista
  12. Kiitos Piuku :) Toivon todella puhtaita papereita teille molemmille! Tänään aurinko paistoi jo ihan kirjaimellisesti tähänkin risukasaan ja tuli ulkoiltua, joten nyt on jo vähän reippaampi mieli :)

    VastaaPoista
  13. Vuoden kuluttua se "vauva" menee jo kouluun.
    - Uikkarikausi alkoi tänään ja olikin mukava paistatella ja lueskella ulkona auringossa. Minulle tämä hennon vihreä ja hiirenkorvainen vuodenaika on ihan se paras. Onneksi oli vapaapäivä, huomenna yski työpäivä ja sitten jo viikonloppu, että eipä valittamista. Lenkkipolulla kameran kanssa, niinkuin huomasit - kiitos kommentista.
    Toivon, olosi jo vähän piristyneen, vaikka "tasainen" olisikin nyt tavoitteena. Kovaa kuntoa ja tahtoa se vaatii, että jaksaa sairastaa ja tulla hoidetuksi. Ei ihme jos välillä ei jaksa.
    Aurinkoista viikonloppua!

    VastaaPoista
  14. Niinpä, nyt alkaa syksyllä eskari ja vuoden kuluttua jo koulu! Ihan en uikkareita sovitellut, vaikka suojaisassa paikassa olisi hyvinkin voinut.. Ja nythän pitää kyllä muistaa varoakkin auringossa tämä kesä.

    Aurinkoista viikonloppua kaikille!

    VastaaPoista
  15. Heh - kyllä se YKSIkin työpäivä voi yskiä. Huono selitys kirjoitusvirheelle.

    VastaaPoista