C50.82 Carcinoma mammae lobulare gradus III l.dx. pT3 (135 mm) N1 (3/15), ER 80-90%, PR 80%, MiB-1 30%, Her-2 +.

sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Wii oli suopea tänään ;)


Oikein hyvää sunnuntaita kaikille!

Wii oli siis suopea tänä aamuna ja nyt ruudussa näkyy jo viitosella alkava luku ;) Kun myös ikä oli tällä kertaa mairitteleva, laitoin sen tuohon näytille. Ajatella, miten hyvässä kunnossa olisinkaan ilman paloittelua, myrkytystä ja polttoa ;D Tai millaisia lukemia saisivatkaan sirkuksen akrobaatit..

Sirkuksessa käytiin eilen niitä huimia akrobaatteja äpästelemässä. Ja taikuri oli mainio. Kiva reissu oli ja samalla käytiin tankkaamassa rasvaa ja sokeria Pizza Hut:issa. Meidän aikuisten pizzat olivat kyllä niin pieniä, että ei tehnyt tiukkaakkaan syödä alkupalaa ja jälkiruokajäätelöä. Menuumme kuuluneet pizzat olivat korkeintaan saman kokoiset kuin kuusivuotiaan lastenpizza..

perjantai 29. lokakuuta 2010

Ensimmäinen työttömyyskorvaus

Olinpa riemuissani, kun sain nyt jo ensimmäisen päätökseni liitosta. Mutta summan nähtyäni olinkin sitten jo järkyttynyt. Ei mennyt kai ihan putkeen tuo hakemukseni sittenkään, vaikka kahdesti kävin luukulla asioimassa.. Täytyy ainakin tutkia, pitääkö olla yksinhuoltaja saadakseen lapsikorotuksen vai onko se kohta jäänyt vain täyttämättä. Myös tuo muutosturva on jäänyt itseltäni hämärän peittoon - astuuko se voimaan vasta kun aloitan kurssin.. Ja kuinka pitkä työuran on oltava, että voi saada korotettua ansio-osaa... Ja sitten se, joka summaa eniten rokotti, oli omavastuu. Saan siis työttömyyskorvausta nyt peräti neljältä päivältä. Joka sentti tulee kyllä tarpeeseen.

Ne kalliit silmälasinikin (joihin ei olisi varaa) sain tänään ja nyt sitten opetellaan käyttämään kaksitehoja. Hyvä uutinen oli se, että sainkin yksitehokotilasit kaupan päälle :) Otin kuusivuotiaan mukaani optikolle ja siellä sitten väännettiin kättä kakkoslasieni sangoista. Melkein väännettiin jo sankojakin.. Lopputulos on kompromissi ja niitä laseja tuskin moni huomaakaan uusiksi. Jos olisin ollut liikenteessä yksin, olisin päätynyt edestä punaisiin erikoisenmallisiin sankoihin - mutta edes väsytystaktiikka ei saanut kuusivuotiasta suostumaan niihin.. Olen siis varsinainen kasvattaja... En sentään valinnut niitä tavallisen näköisiä punaisia, jotka poika oli mulle valinnut ;)

Onneksi on viikonloppu edessä ja luvassa on mm. käynti Sirkuksessa :)

Vallan ihanaa viikonloppua kaikille!

sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Kuukauden takaraivo ja punnitus

>

>
Tällä kertaa painonkehityksen suunta on oikea :) Ja se oli sitä myös miehellä ja pojalla, joten ihan niillä pienillä muutoksilla arkisyömisiin on tämä muutos saatu aikaan, sillä herkkujakin on syöty. Laitoinpa tuon noloimman tulokseni, eli lähtötilanteenkin tuonne alle..

Takaraivon muutos tuskin enää ensimmäisen kuukauden muutoksen jälkeen on yhtä dramaattinen. Ei ainakaan, jos hyvin menee..

Saa pitää peukkuja, että kuusivuotiaan lämpö normalisoituu, eikä tulisi taas kipeäksi. Huomenna olisi päiväkodissa valokuvaus ja minäkin mielelläni osallistuisin sille kotisivukurssille, jolle perjantaina sain peruutuspaikan. Mutta ennenkaikkea saisi poika mielellään jo olla terveenäkin.





torstai 21. lokakuuta 2010

Kurssia pukkaa

Tällä viikolla kävin sitten liiton toimistossa täyttelemässä rahahakemusta ja siellä sitten selvisi, että Työkkärin työvoimapoliittisessa lausunnossani oli joku lauseke sairaslomistani, joka piti poistaa. Samalla reissulla Työkkäriin mut myös hyväksyttiin Marraskuun kurssille "Tehokkaasti työelämään". Eli siinä meneekin sitten Marraskuun arkipäivät - siltä osin kun ei ole vielä tärkeämpiä menoja. Ja näin reilu vuosi irtisanomisen jälkeen piti vielä ottaa yhteyttä entiseen työnantajaani ja pyytää räätälöity palkkatodistus työttömyyskassaa varten. Toivottavasti se tulee pian ja homma etenee. Ruuhkat eivät kuulemma ole enää pahimmillaan, kuten olisivat alkuvuodesta olleet, joten toivoa olisi jopa parin viikon käsittelyajasta.

Samana päivänä kävin myös hammaslääkärissä ja illalla vielä ex-tempore lähdin Kitsunen matkaan Syöpäsäätiön Roosa nauha -luennolle. Suussa oli kaikki suurinpiirtein kunnossa, eikä ainakaan vielä tarvittu muita toimenpiteitä kuin pientä paikallista hammaskiven rapsutusta :) Luento muistutti mua siitä, että Papa-kutsu on vielä käyttämättä ja sainkin sen varattua jo huomiselle. Luennon jälkeen oli vaan harmillisen kiire kotiin, että mies pääsi lähtemään yövuoroon.

Maanantaina kävin Fazerin karkkitehtaalla nuorten rintsareiden kanssa - ja söinkin suklaata just niin paljon kun sitä voi kerralla syödä juomatta.. Kotiin ostin vain Muumi-tikkareita laatikollisen, että siitä voi sitten tarvittaessa viedä päiväkotiin namit. Itse en ole suuri hedelmäkarkkien ystävä, vaan heikkouksiani ovat mm. suklaa, krokantti, toffee ja jonkin verran salmiakki ja täytelakut. Uskon, että en tikkareiden vuoksi joudu kiusauksiin. Mutta suklaata meillä on vielä seitsemän isoa levyä sekä Marianne-pussi..

Ja eilen kävin tunnustamassa psykososiaaliselle hoitajalle, että en ole aloittanut lääkitystä - ja että en edes aio aloittaa kokeilua näillä näkymin ainakaan tämän vuoden puolella. Sain sitäpaitsi vähemmän masispisteitä jo muutenkin ;) Vaikka kysely koskeekin viimeksi kulunutta kuukautta, on sitä täyttäessä aikalailla kyse juuri sen hetkisestä mielentilasta..

Ensi viikon kurssi-ilmoittautumiseeni (Kotisivut peruskurssi) Helsingin työttömien järjestämälle kurssille ei ole tullut minkäänlaista vastausta ja laitoinkin tänään jo uuden viestin sinne, kysyäkseni toteutuuko kurssi ja olenko sillä mukana.

Niin se taas viikonloppukin häämöttää jo :) Mukavaa loppuviikkoa kaikille!

sunnuntai 17. lokakuuta 2010

Päivän vitsi löytyy kuvasta

Päivän punnitustulos ei ole se vitsi, vaikka naurettava onkin. Varsinainen vitsi löytyy siis Wii-Fit -ikä kuvasta sen alla XD

On nimittäin taas ollut aika romu olo - mutta ei onneksi kuitenkaan niin kamala kuin silloin, kun lähdin hengenahdistustani tutkituttamaan. Nyt on epämääräisempää, pistää milloin vasempaan, milloin oikeaan kylkeen ja milloin vasempaan ja milloin oikeaan rintaan.. Ja selkärankaa on kolotellut. Päässäkin aina välillä niitä tuntemuksia, joita en oikein osaa kuvailla - vähänniinkuin veri kiertäis hitaalla tjtn...

Ja mikä ikävintä, on kuusivuotiaalla taas kamala yskä :( Ei ollut sen puolesta mikään loistoidea lähteä Lintsin Valokarnevaaliin eilen. Muutenhan se oli kivaa. Tänään sitten jäi retki treeniryhmän kanssa väliin.

Ensimmäiset sisällä kypsytetyt tomaatit lohkottiin epäluuloisina ja maistettiin tässä viikolla. Johtuiko tomaattilaadusta, liian vaaleasta väristä (siis ei tarpeeksi kypsiä vielä) vaiko siitä,
ettei auringolla ollut mitään tekemistä kypsymisessä - mutta eivät ne kyllä olleet yhtään talvisia lentotomaatteja maukkaampia. Turhan myöhään keräsin vielä muutaman tertun sisään ja sittenhän pakkanen teki selvää koko tomaattipuskista.

Syömäpuolella on kyllä tullut lipsuttua pahasti - milloin milläkin tekosyyllä on tullut syötyä hodaria, donitsia, juustonaksuja, poppareita, suklaata.. Ja eilen piti vielä mennä pelaamaan jättisuklaapaketista ja nythän se sitten lähti matkaan... Juu ja liikunta, eh :P Että eipä tullut yllätyksenä tuo painon kehityssuunta.

sunnuntai 10. lokakuuta 2010

Vihreitä ja ei enää niin vihreitä tomaatteja

>
Ensin kerron tomaattikuulumiset; Useampi raakile on jo lentänyt roskiin kun alkoivat muumioitua, mutta pieni lämmön lisäys keittiössä taisi muuttaa tilanteen kun peräti kaksi isoa tomaattia on alkanut ykskaks reilusti punertaa. Kypsytystavalla ei näyttäisi olevan tässä suurta merkitystä, sillä katossa roikkunut tomaatti on itseasiassa hieman punaisempi kuin tuo alunperin omenan seurassa keittiöpyyhkeen alla kypsytetty tomsku etualalla. Pyyhkeen sisällä tomaatit ovat kyllä säilyneet paremmin eli katossa roikkuneet ovat pilaantuneet nopeammin - johtuneekohan siitä, että ovat alttiina banaanikärpäsille - vaiko siitä, että pääsevät kuivahtamaan. Vaiko vähän molemmista.

Viimeisin yksittäinen kirsikkatomaatti on pihasta poimittu ja syöty vielä tällä viikolla. Se ei ollut vielä tummanpunainen ja kuusivuotias arvioi sen hyväksi mutta ei makeaksi. Kypsinähän nuo ovat olleet supermakeita. Mutta nyt ovat kypsät jo haljenneet omia aikojaan puskaan ja jääneet syömättä. En tullut myöskään pelastaneeksi enempää tomaatteja sisään, kun olin jo luopumassa toivosta niiden kypsymisen suhteen. Ensi kesäksi on poika jo toivonut oman pihan kurkkuja. Ja niitä porkkanoita pitää laittaa reilusti.

Mies tuossa yhtenä päivänä tiedusteli, että joko pian tiedetään onko nämä hoidot purreet. Hyvä kysymys! Hoitovasteesta kyseli Kirurgin lääkärikin ja eipä tuohon osaa itsekään muuta sanoa, kuin että kaiketi tässä nyt luotetaan Herceptinin ja antihormoonien pitävän sen pirulaisen kurissa. Ilmeisesti tämä mun kasvaintyyppini ei todellakaan hevin kuvissa näy, kun mitään kuvauksia ei ole luvassa. Tammikuussa on seuraava lääkärikäynti, josko sitä sitten kyselisi. Nyt pitää vaan luottaa siihen, että homma on hoidossa. Opetella sitä tässä&nyt-elämää, jota voi Sannan blogista ihastella ;) Eihän tässä elämässä ole kellään mitään takeita..

Punnituksessa on taas vähän huijauksen makua, mutta päällä on vielä muutakin kuin silmälasit ;) Karkkipäivä nimittäin vietetäänkin tällä kertaa punnituksen jälkeen.. Jossain vaiheessa tämä kostautuu, ellei oikeita tuloksia ala syntyä. Olen kyllä oikeasti vähän lisännyt kasvisten osuutta ja vähentänyt hiilareita. Ja eilen katselin ja vain katselin Cappucino-leivonnaista kahvilan vitriinissä niin, että mies arveli koko miinustuloksen johtuvan siitä kuolan hävikistä..

Sitä henkimaailman lääkitystä en ole vieläkään aloittanut, enkä ole kyllä enää varma aloitanko sittenkään. Olin siis jo valmis ajatukseen sinänsä, mutta en kertakaikkiaan koe, että mua henkisesti auttaa ainakaan se, että mun pitää taas panikoida mahdollisia kuumeita ja sotkea koko perheen elämä heti jos vähänkään sairastan :/ Lääkkeen vaikutus maksaan ja munuaisiin arveluttaa kaikkien näiden myrkkyjen jälkeen, mutta erityisesti se, että (erittäin harvoin) lääke voi aiheuttaa luuytimen toiminnan häiriötä. Eli jos tulee kuumetta, kurkkukipua, suun limakalvon haavaumia tai muita infektion merkkejä, pitäisi ottaa (taas) välittömästi yhteys hoitavaan lääkäriin... Mä olen niin väsynyt just tohon, että ei sellainen lisänappi kyllä mua auta, joka lisää stressiä ja paniikkia. Sitäpaitsi selosteessa ihan reilusti kerrotaan kaiken voivan mennä pahemmaksikin lääkkeen voimasta =P Vähän on vaikea motivoida itsensä napin nielemiseen.. Ja eivätkä nuo luustokivut ole vielä minnekkään kadonneet hoitojenkaan jäljiltä...

torstai 7. lokakuuta 2010

Työttömän arkea ja grillikylkeä

Työtön on nyt ilmoittautunut Työkkärin osoittamalle kurssille "Tehokkaasti työelämään", jolle pääsy pitäisi huolen siitä, että ohjelmaa olisi koko Marraskuulle. Ja jos hyvin käy, niin sitä ennen olisi neljän päivän kotisivujen peruskurssi, jonka järjestää HeTy (Helsingin Työttömät) ry. Ja jos joku vielä järjestäisi kirjoittamisen alkeet, kun menee kirjaimet ihan skeasiin. Pääsisinköhän eskariin, kun en ole sitäkään vielä käynyt..

Myös ansiopäivärahahakemuksen täyttämisen aloitin, todetakseni taas, että tämä oma työttömyys- ja sairaslomakuvioni on niin kimurantti, että en itse uskalla täyttää kuin perustiedot siihen ja loput saa luvan ammatti-ihminen liitossa neuvoa. Rahatilanne on nyt niin epävakaa, kun ei tiedä koska sitä itse seuraavan kerran saan, että vain hammaslääkärin uskalsin varata, vaikka silmälääkäriinkin olisi syytä päästä ja uudet ikäihmisten lasit pitäisi saada - kun ei näillä vanhoilla näe enää liikenteessä saati lähelle.

Tänään posti toi "XSADE LOPPUARVIOn" ja siinä mainitaan, että hentoa punoitusta näkyy. No, nyt on kyllä jo kunnon grillikylki ja reilu rusotus yltää soliskuoppaan ja kaulalle asti. Rakkulakin alkoi täyttyä uudelleen, mutta tällä kertaa painelin sitä pumpulipuikolla tyhjäksi. Kai sitä pitää alkaa viritellä vaatetta tähän rasvakerroksen päälle ja lähteä eskarilaista hakemaan. Onneksi on viikonloppu jo lähellä :)

maanantai 4. lokakuuta 2010

Rakkula kuvan kera

Että tälläisen vesikellon olen tuohon teipin reunaan onnistunut "hommaamaan". Ei siitä kaiketi ole syytä huolestua, saati ottaa yhteyttä mihinkään, eihän?

sunnuntai 3. lokakuuta 2010

Wii-punnitus

Ei tarvinnut tällä kertaa vedota siihen pienenpieneen kapistukseen, joka perjantaina laitettiin ;) WiiFit-ikä oli tänään 43 eli -2 vuotta - ei kai se ole paha näin hoitoputken päätteeksi.. Mies sai iäksi 34 eli -11 vuotta ja on siis loistavassa kunnossa :) Myös miehen painonkehitys on parempi kuin omani, eli toista kiloa oli vähemmän kuin edellisessä punnituksessa. Pientä ruokaremonttia ollaan tässä koko perheelle yritetty, eli hieman vähennetty pastaa, riisiä ja pottua, joita on korvattu välillä salaatin syönnillä. Mutta kyllä se paino Wiinkin mukaan voi päivän mittaan vaihdella sen +-1 kilon verran, eikä tämäkään punnitus tapahtunut samaan kellonaikaan kuin edellinen..