C50.82 Carcinoma mammae lobulare gradus III l.dx. pT3 (135 mm) N1 (3/15), ER 80-90%, PR 80%, MiB-1 30%, Her-2 +.

perjantai 16. huhtikuuta 2010

Sateinen ja hämärä päivä

Toivottavasti nuo viimeisetkin hanget saavat nyt kyytiä ja saadaan pian jotain kukkivaa meidänkin pihaan. Tai onhan meillä nyt pääsiäisen jäljiltä pienet Narsissit ruukussa ja vieläkin pienemmät Orvokit oven pielessä. Ja kyllä ne tulppaanitkin sieltä pian jo kukkaa puskevat. Mutta niin paljon on tänä talvena lunta kasattu pikku-pihaamme, etteivät nuo kaikkein aikaisimmat kevätkukat ole päässeet edes kurkistamaan lumen alta vielä..

Vasemman käden etusormen kynsi "käyttäytyy uhkaavasti" ja eilen sen ympäriltä alkoi veri tihkua. Olen sitä pidellyt laastarilla kasassa. Kuusveelle kerroin, että kynnetkin voivat lähteä ja sieltähän tuli niin asiantuntevaa tekstiä että; "Varmaan siksi, että ne on samaa ainetta kun hiukset. Sulta voi lähteä ripset ja kulmakarvatkin pois!" Näinpä. Kun nyt kestäisivät edes synttäreiden yli. Siis edes ensiviikon. Synttärit uhkaavat kyllä karata käsistä. Kutsuja on jaettu enemmän kuin tarkoitus oli, eikä kokemusta lastenkutsujen järjestämisestä ole.. Toivottavasti homma pysyy jotensakkin lapasessa ja oma kunto nyt kestää. Tuntuu jotenkin niin tärkeältä, että poitsu saisi hyvät juhlat tämän kaiken syöpäilyn väliin. Kaikki hyvät lastenkutsuvinkit otetaan kiitollisuudella vastaan ;)

12 kommenttia:

  1. Ihana ja viisas 6-vuotias siellä sinua viihdyttääkin:) Kivaa viikonloppua Tee!

    VastaaPoista
  2. Kiitos Sanna :) Mukavaa viikonloppua ja rauhoittavaa saikkua - sekä päälle että jaloille!

    VastaaPoista
  3. Mites täällä jaksellaan? Päivittäin teen blogikierroksen tännekin, aina ei vain tule jätettyä merkkiä. Onneksi ei syövänkään kanssa elämä niin vauhdikasta ole, että riittäisi jokaiselle päivälle kommentoitavaa.
    Viikon paras päivä, vaikka sataakin. Ihmetellä pitää tuota auringon voimaa, miten uskomattomat määrät lunta on vaan hävinnyt ja kukkapenkin kasvitkin jo päässeet kasvun alkuun.
    Lapset on niin luontevia. Mikään ei ole kovin iso ongelma. Ei edes synttärit - kyllä ne jotenkin järjestyy! En osaa vinkkejä antaa, kun omat kokemukset ovat kaukaa viime vuosisadalta, mutta jos kakkuihmisiä olet, niin kurkkaapa huviksesi: http://pullahiiri.com/blog/category/Juhlat

    VastaaPoista
  4. Lastenkutsuilla tarjottavat voi olla hyvin yksinertaisia, nannaa, sipsejä, munkkeja, keksejä,prinssinakkeja ja lihapullia, näillä pärjää jo hyvin. Ehkä jotain paloteltuja hedelmiä voi olla lisänä.

    Joskus meillä lahjat avattiin niin, että vieraat olivat piirissä päivänsankarin ympärillä ja tällä silmät peitettynä. Sitten päivänsankaria pyöritrtään ympäri ja hän tunnustelemalla tunnistaa piirissä kohdalle sattuneen vieraan ja tämä antaa oman lahjansa, mikä avataan. Sitten sankarin silmät sidotaan taas ja homma jatkuu, kunnes kaikki lahjat on avattu. Tällä leikillä saa hyvin aikaa kulumaan ja lahjojen avaus on hallittua.

    Mukavia kestejä!

    VastaaPoista
  5. Saman lahjojen jakovinkin aioin antaa kuin tilu.. meillä vain pyöritetään ringissä pulloa, ja yksi kerrallaan lahjat sitten ojennetaan ja yksitellen aukaistaan. Ennen kakkua vieraili "taikuri sammakko", mutta hän tekee keikkaa vain kotiseinien sisäpuolella;) Temppukirjasta muuta tooooosi simppeli mutta näyttävä temppu, ja lapset istuvat ainakin hetken paikoillaan. Sitten pelatiin vettä kengässä, sen kuusivuotiaat jo hanskaavat. Ja kun mopo lähti keulimaan, pantiin videot pyörimään. Puolentoista tunnin jälkeen nostettiin jalat ylös ja nautittiin hiljaisuudesta:)

    On varmaan kuusivuotiaalle tärkeää, että elämä rullaa mahdollisimman paljon kuten ennenkin, ja elämässä on iloa ja juhlia. Mukavia ja onnistuneita kekkereitä!

    VastaaPoista
  6. Auts, toivottavasti ei useammat kynnet ala kiukutella.

    Meidän poika on vielä sen verran pieni ettei lastenkutsuilla kummoista ohjelmaa ole ollut, aarteenetsintää tai ongintaa vain. Samoja herkkuja olisin ehdottanut kuin muutkin. :D

    VastaaPoista
  7. Kiitos ihanat blogiystäväni! Hauskalta kuulostaa tuo "kaukaa viime vuosisadalta" ja jos oikein haluaisi "kärjistää", niin voisihan sitä käyttää viimevuosituhattakin ;)

    Meillä oli viime vuonna jo yritystä lastenkutsuihin, jotka sitten valitettavasti kuivahtivat hieman kasaan, kun poitsu ilmeisesti jännitti niin, että oksensi. Tästähän piti tietenkin ilmoitella kutsutuille (joita ei ollut vielä montaa) ja ymmärrettävästi kaikki eivät halunneet tulla kokeilemaan, oliko kyseessä vatsatauti vai jännitysoksu..

    Lahjojenjako-ohjelma kuulostaa hyvältä ja helpolta toteuttaa, kiitos :) Ja joko ongintaa tai aarteenetsintää on poika itse toivonut. Kakku on meillä iskän bravuuri ja se todennäköisesti syödään pois vasta sunnuntaina, vaikka kynttilät puhallettaisiinkin jo lastenkutsuilla. Jäätelö uponnee lapsille paljon paremmin ja siitä suunnittelen (saamani vinkin perusteella) "ohjelmanumeroa", jossa lapset saavat olla toteuttamassa kukin omaa annostaan.

    VastaaPoista
  8. Niitä perinteisiä leikkejä mäkin muistan: tietokilpailu, aarteenetsintää, rikkinäinen puhelin, se värimattojuttu, missä siirretään kättä tai jalkaa ja lopulta kaikki ovat solmussa (nimi unohtunut...). Ja vielä yksi vinkki äidille: imuroida kannattaa vasta kutsujen jälkeen : )

    VastaaPoista
  9. Jälkikommentti tänne: synttärijuhlilla oli aika takuuvarma numero ilmapallokoirien teko. Mieheni osti ilmapalloja ja opetteli youtuben avulla ilmapallokoirien teon. Ja se oli hyvä numero. Lisäksi oli ongintaa/arteenetsintää pimeässä huoneessa taskulampun avulla.

    Olettehan muistaneet laittaa kutsuihin rajallisen juhlienkestoajan ;) tyyliin: 14-16. Kaksi tuntia on ihan hyvä juhlienkestoaika. Vaikkakin minä yleensä kakutin ja kahvitin kavereitten vanhemmatkin sitten tuon aikarajan jälkeen.

    VastaaPoista
  10. Kiitos Kiara - hyviä vinkkejä :) Tuo pimeässä taskulampun kanssa etsiminen on varmasti kuusivuotiaista hauskaa! Ollaan onneksi saatu toisten lasten kutsuista tuo aikaraja tietoomme ja jos päivä on kaunis ja osa lapsista tai perheistä ehtii ja viihtyy, niin lopuksi olisi saippuakuplia tiedossa. Ja pitääpä varata mahdollisille kiireettömille aikuisille kahvit. Voisi joskus tutustua vähän venhempiinkin :)

    VastaaPoista
  11. Lisäys vielä: olen yleensä sanonut vanhemmille jo kun tuovat lapsen, että olisi kiva, jos jäisivät kahville sitten kun tulevat hakemaan lasta. Juurikin sen takia, että tuntisi heitä vähän paremmin. Sitten kun alkaa kaverikyläilyt, tietää kenen luo on lastaan päästämässä.

    :)

    VastaaPoista